1. Verkko-opetuksen opas päättäjille

Paluu Oppaat -sivulle
Anna palautetta tekstistä! Jokaisen teeman jälkeen linkki palautesivulle.

Opetus laajenee verkkoon

Mitä verkko-opetus käytännössä tarkoittaa?
Miksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kannattaa sijoittaa?

Voimavarojen suuntaaminen verkko-opetuksen kehittämiseen:
  • kehittää koko opetustointa ja koulujen työkulttuuria
  • tarjoaa hyviä välineitä seudulliseen yhteistyöhön
  • takaa oppimisen tasa-arvon alueellisesti ja oppijalähtöisesti
  • lisää paikkakunnan vetovoimaa
  • turvaa suomalaisen kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa

Anna palautetta

2. Koulutus on tulevaisuuden tekemistä


  • tulevaisuuden työ ja viestintä ovat vankasti tietoverkoissa
  • yhteiskunnan palvelut siirtyvät verkkoon
  • kirjastot laajentavat yhteiskunnan mittavalla tuella sähköistä toimintaansa
  • jatko- ja täydennyskoulutuksessa verkkotyöskentely on arkea

Tieto- ja viestintätekniikan taidot on määritelty nykyisissä opetussuunnitelmissa kansalaistaidoiksi, joihin opastaminen on koulutuksen järjestäjän velvollisuus.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”

Osaaminen on Suomen tulevaisuuden menestystekijä
Ilman tieto- ja viestintätekniikan hallintaa osa maailman mahdollisuuksista sulkeutuu. Jos koulussa ei anneta riittävästi eväitä tietoyhteiskunnan toimintataitoihin, osataanko niitä antaa kotona tai missään muualla? Pelaamisen ja muun viihdekäytön taidot eivät riitä.

Tulevaisuuteen katsojat sanovat painokkaasti, että enää ei puhuta erikseen lähi- ja verkko-opetuksesta. On vain opetusta, johon itsestäänselvyytenä kuuluvat työskentely verkossa ja työskentely erilaisilla mediavälineillä. Ne, jotka eivät nyt lähde mukaan, jäävät kehityksen hännille.

Opinto-ohjaaja Anita Ojanaho pelkää, että koululaiset ja opiskelijat saattavat mediataitojen suhteen joutua eriarvoiseen asemaan. ”Jos kaikissa kouluissa ei panosteta tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen käyttöön, perustaidot eivät kehitys, ja syrjäytyminen alkaa.”

Anna palautetta

3. Verkko avaa yhteyden koulusta koteihin ja yhteiskuntaan


Internet luokkahuoneessa on kuin ylimääräinen ikkuna, josta voi nähdä ulkomaille tai vaikka avaruuteen. Samalla Internet tarjoaa myös kodeille mahdollisuuden kurkistaa koulun arkipäivään. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö johtaa avoimempaan kouluun.

Sympaattisen esimerkin verkkoikkunasta kouluun antaa Mikkelin kupeessa sijaitsevan pienen Ihastjärven kyläkoulun verkkosivu: Koulupäiviä Ihastjärvellä

Tietotekniikan avulla viestintä kodin ja koulun välillä helpottuu

Monet epäsäännöllistyä työtä tekevät vanhemmat toivovat sähköistä yhteydenpitoväylää kodin ja koulun välille. Verkkoyhteydet tarjoavat sekä joustavuutta että henkilökohtaisuutta vuorovaikutukseen. Säännöllisellä yhteydenpidolla ja hyvällä viestinnällä lisätään yhteisymmärrystä ja varmistetaan tiedonkulku kodin ja koulun välillä.

Etelä-Kymenlaaksossa peruskouluissa ja lukiossa käytössä oleva verkko-opetusympäristö, Opit, antaa hyvän mahdollisuuden kodin ja koulun vuorovaikutukselle. Ensimmäiset koulut ovat kokeilemassa Huoltajan Opit -palvelua, jossa koulun viestejä voidaan haluttaessa välittää esimerkiksi sähköpostilla tai tekstiviesteillä koteihin.

Anna palautetta

4. Mitä verkko-opetus ei ole?


Verkko-opetuksesta on liikkeellä vääriä väittämiä.

Se on ajasta ja paikasta riippumatonta!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Verkkotyöskentely vaatii aina aikaa ja tietyn paikan välineineen. Toki joustavuus tässä suhteessa lisääntyy.

Se on kylmää ja tunteetonta!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Kyse ei ole koneen kanssa työskentelystä vaan vuorovaikutuksesta opettajan ja oppivan ryhmän kanssa sekä ryhmän kesken. Tekniikka luo ympäristön; ihmiset toimivat siinä.

Se on pelaamista!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Parhaat pelit ja erityisesti oppimistarkoituksiin suunnitellut pelit voivat toki edistää oppimista. Verkko-opetuksessa käytetään hyvin usein tutkimustehtäviä ja ongelman ratkaisuun perustuvaa ryhmätyöskentelyä. Hyvä verkko-opetus ohjaa ajattelemaan kriittisesti ja käsittelemään tietoa monipuolisesti.

Se on keino säästää opetustoimen menoja!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Verkko-opetus vaatii ajanmukaisia koneita ja laitteita sekä niihin liittyvää käyttökoulutusta. Verkko-opetuksessa tarvitaan myös yhtälailla opettajaa ja hänen työpanostaan kuin missä tahansa opetuksessa. Opettajan työmäärä verkossa jakautuu toisin kuin lähiopetuksessa, mutta se on tutkimustenkin mukaan vähintään yhtä suuri kuin vastaavalla kurssilla luokkahuonetyöskentelyssä.

Opettajaa ei enää tarvita!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Netissä on toki hyviä aineistoja. Jos ihminen oppisi pelkkien aineistojen avulla, mihin me enää koulujakaan tarvitsemme? Valitettavasti tieto ei siirry suoraviivaisesti oppijan päähän, ei kirjoista, kirjastoista eikä verkosta. Poikkeuksena ovat intohimoiset harrastajat, jotka oppivat vahvan motivaationsa ja innostuksensa avulla mistä vain. Kaikkia muita varten tarvitaan hyviä opetusmenetelmiä ja valikointia sen suhteen, mitä opetellaan ja missä vaiheessa. Ammattitaitoisia opettajia ei voi koneilla korvata.

Atk-opettajat ja atk-keskukset hoitavat verkko-opetusasiat!
Ei pidä paikkaansa, sillä: Tekninen atk-tuki ei sisällä opetuksen suunnittelua ja opetusmenetelmien kehittämistä eli pedagogiikkaa. Laitteet sinällään eivät opeta. Kaikki laitteiden toimintakunnosta huolehtivat ihmiset ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä. Opetuksen toteuttaminen verkossa vaatii asiantuntijoitten apua. Verkko-opetus tarvitsee toimivan tukijärjestelmän, joka voidaan järkevästi järjestää suuremmallakin alueella yhteistyössä – verkon keinoilla.

Anna palautetta

5. Mitä verkko-opetus on? Mitä verkko-opiskelu on?


Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää monella tavalla opetuksen järjestämisessä:
  • rikastamassa luokkaopetusta
  • tukemassa kotitehtävien ja ryhmätöiden tekemistä
  • opetuksen yksilöllisissä järjestelyissä esimerkiksi oppijan sairauden aikana
  • koulujen välisten yhteistyöprojektien, myös kansainvälisten hankkeiden, toteuttamisessa
  • tukiopetuksessa lisäharjoitusten tekemisessä
  • kokonaisten kurssien tai kurssin osien toteuttamisessa

Verkko-opetuksella saavutetaan kaksi nykyisin tärkeänä pidettyä koulutuksen tavoitetta: oppimisen henkilökohtaistaminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen eli yhteistyö- ja ryhmätaitojen kehittäminen.

Verkko-opetuksen kehittäminen on aina samalla kokonaisvaltaisesti opetustyön ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä.

Oppitakuu ei toteudu, ellei oppija itse ryhdy töihin. Paraskaan opettaja ei opi toisen puolesta. Hyvin järjestetty verkko-opetus ohjaa luontevasti aktiiviseen oppimiseen ja tukee myös eritavoin oppivia.

Monen koulun kesken laadittu yhteinen verkkokurssien tarjoaminen turvaa monipuolisen ainevalikoiman ja lisää yhteistyötä luontevalla tavalla. Yhden koulun vahvuudet tulevat monen koulun saataville

Verkko-opetusta pitkään kehittänyt lehtori Juha Kuusela Sipoosta toteaa:
”Verkko-opetuksen avulla koulutukseen voidaan luoda tehokkuutta. Oppiminen tehostuu. Myös kustannussäästöt ovat mahdollisia. Tämä kuitenkin edellyttää riittävää kriittistä massaa. Toisin sanoen näpertely verkko-oppiminen parissa ei riitä. Siihen tulee suhtautua strategisena ykkösvaihtoehtona.”

Anna palautetta

6. Strategiat näyttävät suuntaavaa


Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle luovat pohjaa:
  • Euroopan unionin Lissabonin strategia, eLearning-ohjelma ja erityisesti tavoiteohjelma i2010 (A European Information Society for growth and employment eli Kasvun ja työllisyyden eurooppalainen informaatioyhteiskunta)
  • Suomen hallituksen Tietoyhteiskuntaohjelma ja erityisesti Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015
  • Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteinen tieto- ja viestintätekniikan strategia
  • Koulukohtaiset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat

EU tavoittelee tieto- ja viestintätekniikan ulottamista kaikkeen toimintaan. Se, joka ei ole tässä mukana, putoaa syrjään. Uudet jäsenmaat rynnivät vauhdilla eteenpäin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Kasvun mahdollisuuksia nähdään juuri tällä alueella.

Suomessa tietyillä seutukunnilla tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on nostettu alueelliseksi painopisteeksi – näin esimerkiksi Tampereella ja Oulussa.

Osaamisen erot koulujen välillä sekä kouluissa opettajien kesken tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäytössä ovat edelleen hyvin suuria. Kehittäjäkouluissa ollaan pitkällä, kun samaan aikaan toisissa kouluissa tieto- ja viestintätekniikkaa ei käytetä juuri ollenkaan.

Jotta oppijat olisivat tietoteknisten valmiuksien ja mediataitojen suhteen samalla viivalla, tarvitaan yhteisiä linjauksia ja strategioita, joiden toteutumista edistetään hallinnollisesti. Tarvitaan myös pelisääntöjä opettajien työaika- ja palkkauskysymyksissä. Verkko-opetuksen käynnistysvaihe vaatii päätöksia, rahaa ja aikaa.

Anna palautetta

7. Turvallisesti verkossa


Sähköisen asioinnin, palveluiden ja kaupankäynnin lisääntyessä jokaisen kansalaisen täytyy oppia hallitsemaan nettiturvallisuuden perusasiat.

Verkon viihdekäyttö opettaa kyllä sähköisissä ympäristöissä liikkumista, mutta ei tiedonkäsittelyä, kriittisyyttä tai netin etiikkaa. Verkkohuijaukset, roskapostit, tietojen kalastelu, verkossa leviävät haittaohjelmat sekä nettikiusaaminen ovat painavia syitä opettaa koulussa verkossa toimimisen taitoja.

Kouluissa käytetään turvallisia, suljettuja verkkoympäristöjä. Koulussa tehdyt verkkotehtävät, verkossa käydyt keskustelut ja oppijoiden henkilötiedot eivät tule näkyville avoimeen verkkoon. Samaan aikaan avoimilla verkkosivuilla, esimerkiksi koulun kotisivulla, opetellaan julkaisutoimintaa ja nettiturvallisuuden huomioon ottavia mediataitoja.

Anna palautetta

8. Ekologisesti verkossa


Verkko opetuskäytössä edistää kestävää kehitystä. Luontoa säästäviä näkökohtia ovat esimerkiksi:
  • sähköinen oppimateriaali ei kulu tai huku
  • verkon käyttäminen vähentää kopioimista
  • uusin tieto on nopeasti saatavilla ilman lisäkustannuksia
  • asiantuntijat voivat vierailla koululla ilman matkakustannuksia
  • yhteydenpito koulusta ulospäin, myös ulkomaisiin ystävyyskouluihin, sujuu edullisesti
  • tiedon varastointi ja siirtäminen tapahtuvat taloudellisesti
  • videoneuvotteluista tulee ilmastonmuutoksen vuoksi osa työkulttuuria, johon on hyvä oppia ja tottua jo koulussa

Anna palautetta

9. Verkko-opetuksen yhdeksän hyvää


  1. Turvaa oppimisen tasa-arvoa.
  2. Ottaa huomioon oppijoiden erilaisuuden – sekä rajoitukset että yksilölliset vahvuudet.
  3. Lisää opetuksen ja opiskelun joustavuutta.
  4. Mahdollistaa alueellisen yhteistyön. Koulujen erilaiset vahvuudet saadaan yhteiseen hyötykäyttöön. Tukipalvelut voidaan järjestää yhdessä alueellisesti.
  5. Verkko-opetuksen verkostoihin kuulumalla koulut pääsevät parhaiten jakamaan kokemuksiaan, aikaansaannoksiaan ja oppimaan uutta
  6. Peruslaitteet ja ohjelmistot ovat kehittyneet. Tavallisella tietokoneella ja laajakaistayhteydellä voidaan toteuttaa tasokasta verkko-opetusta ja mediakasvatusta.
  7. Verkossa välimatkat taittuvat nopeasti ja ekologisesti.
  8. Verkkotyöskentely antaa mahdollisuuden innovatiiviseen ja uudistavaan työskentelyyn.
  9. Verkkotyöskentelyn ja mediaviestinnän tiedot ja taidot ovat tulevaisuuden valtteja.

Anna palautetta