opetaverkossa_moodle.jpg
Anne Rongas (kotisivu ja blogi)

Opastettu kierros sosiaalisen webin työvälineisiin

  1. Blogit, esimerkiksi Vaparetki
  2. Wikit, esimerkiksi psykologia PS4 opiskelijoitten lukupäiväkirjat, psykologian kurssi PS5 (ja sen syntymisestä kertova blogi) ja esimerkiksi yhteisesti tuotettava manuaali sosiaalisen webin välineistä
  3. Sosiaaliset kirjanmerkit, esimerkiksi Del.icio.us: Psyka 5 ja miltä se näyttää ohjattuna kurssiwikiin
  4. Kuvanjako, esimerkiksi psykologian PS3 taulumuistiinpanot (liitutaululta digikameralla) ja opiskelijoitten PS3-kurssilla arjen kognitiot -tehtävään keräämät kuvat
  5. Sosiaalisesti rakennettu miellekartta, esimerkkinä Mind42 psykologian PS3-kurssilla (opettajan osuutena vain aloitus, muu opiskelijoitten tuotosta)
  6. Yhteisöllisen kirjoittamisen välineet, esimerkiksi Google dokumentit: Sosiaalinen media oppimisen tukena -esitys (jaettu 14 henkilön kesken)
  7. Verkostopalvelut, esimerkiksi Jaiku (PeilaaPohdi -filosofian vapaaehtoinen kurssikeskustelu + taulumuistiinpanojen jakaminen, hupioastoa unohtamatta Jaikupikkujoulut)
  8. Verkostopalvelut, esimerkiksi Ning Sometu-verkosto
  9. LeMill: Poronloikka kaikki mukaan! Lue Teemu Leinosen haastattelu
  10. Uutissyötteet Google Reader ja iGoogle
Sitten työhön ja toimintaan!
Omat ideat > ideasta toteutukseen > avoimen ja suljetun yhdistäminen / kokonaan avoin > älä tee kaikkea valmiiksi, opiskelijat töihin

Millä eväillä?
Annen ylläpitämä sivusto: Ilmaisia työvälineitä verkosta
Yhteisöllisesti tuotettuja opastuksia (ks. yllä kohta 2): Sosiaalisen median työvälineitä

Kerro, lue, katsele ja kuuntele: Tarinoita sosiaalisen webin opetuskäytöstä > Tarinoita

Kysymyksiä ja keskustelua TEEMOJA:

Tunteet ja verkko: Ihmisen toiminta ei ole tunteetonta, kielen avulla voi välittää tunteita.
Tekniikka ja tasa-arvo: Pitäisikö valtiovalla tukea niin, että kaikilla olisi koneet ja yhteydet?
Kasvokkainen vs. kokonaan virtuaalinen: ei peruskoulussa, aikuiskoulutuksessä kyllä, lukiossa ehkä. Miksi pitäisi pyrkiä kasvottomaan opetukseen? Muutenkin ihmiset koteloituu.
Empatiaa verkossa? Vaikeaa luottamuksellisissa tilanteissa. Joillekin voi olla ainut kanava viestiä. Voiko verkkoo tarjota mahdollisuuden aitojen kontaktien syntymiseen?
Kirja vs. virtuaalinen oppimateriaali: Kirjan rooli säilyy ainakin lähitulevaisuudessa. Digitaalinen lisämateriaalina. Maailman nopeisiin muutoksiin on vaikeaa reagoida kirjoille? Virtuaalinen aineisto voi myös motivoida opiskelijaa.
Laatu: Verkko tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, mutta tiedon luotettavuus ja löytyminen ongelmina.
Uhkat ja peikot verkossa: Lasten ja nuorten näkökulmasta uhkaosasto todellinen mietittävä - toisaalta ovatko hyödyt kuitenkin suuret ja aineisto käytännöllistä. Joku ehdotti äskettäin Internetin poistamista maailmasta. Hänen mielestään näin pahuuskin poistuisi. Internetistä on tullut tehokas työväline. Verkon poistaminen mahdotonta.
Aika ja sosiaalisen webin käyttö: Vaatii paljon aikaa, onko haltuunotto välttämätöntä ja tarpeellista? Kysymys itselle: voinko itse vaikuttaa kiireeseeni?
Kontrolli ja oppiminen verkossa: Avoimen verkon käyttäminen ei itsessään estä kontrollointia - pitäisi määritellä, mihin kontrollointia tarvitaan.
Tiedon sirpaloituminen: Tieto ja mielipiteet saattavat sekoittua.
Luokkahuoneoppiminen vs. avoimet oppimisympäristöt: Miksi luokkahuone ei muka ole hyvä opiskelupaikka? Koulu kaipaa mahdollisuutta rauhoittumiseen ja yhteiseen asioiden käsittelyyn.
Opettajan työmäärä ja sosiaalinen web: Työmäärän kohtuullisena pitäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Työtaakkaa lisäävää ei kannata kehittää.
Lurkkiminen (verkkokeskustelujen lukeminen ilman omaa osallistumista) vs. osallistuminen: Lurkkimisesta ei ole haittaa, voi olla joissakin tilanteissa ihan hyödyllistä.
Opiskelukustannukset ja sosiaalinen media: Alussa kustannukset lisääntyvät, mutta ajan myötä investoinnit saadaan säästöinä takaisin. Ongelmana se, kuinka taataan pitkäaikaiset ja hyvät toimintavalmiudet ja laitteiden kestävyys (ajan ja ympäristökuormituksen suhteen).
Nettiriippuvuus vs. hyötykäyttö: Koulussa käyttö valvottua ja määrä sopivaa. Kotona vanhempien tulisi vahtia lasten ja nuorten koneen käyttöä.
Verkko-opiskelussa lusmuilun vaara: Laiska kopioija ei opi juuri mitään, joten osuu omaan nilkkaan.


Kotievääksi vähän lukemista: >> Uudet oppimisen mallit eivät syrjäytä opettajia
(Minna Vermaansin väitöskirjasta verkkouutinen Spektri-verkkojulkaisussa)

Maailma muuttuu... katso ja mieti